Voimakkaan tunnereaktion pohja on menneisyydessä – Mitä reaktiosi kertoo sinusta?

Oletko sinä joskus huomannut, että kun sinulle tapahtuu töissä jotain, jonka koet negatiiviseksi, käyttäydyt kotona lastesi kanssa sen tunteen ohjaamana, mitä tunsit töissä?

Ehkä olet löytänyt itsesi sanomasta kumppanillesi ”miksi sinä taas..” ja vasta jälkikäteen huomannut, että puhuit nykyiselle kumppanillesi kuin olisit jälleen tutussa tilanteessa. Siis tilanteessa, jossa olit usein edellisessä suhteessasi.

Tai oletko joskus huomannut, että sinua vaivaa se kun ystäväsi ei osoita samanlaista kiinnostusta ajanviettoon kanssasi kuin mitä sinä osoitat hänen suuntaansa? Ehkä olet jopa istunut tunteidesi kanssa läsnäollen ja huomannut, että itseasiassa kokemasi toive ja siitä seurannut pettymys onkin jotain, jota olet kokenut isäsi kanssa.

Jos jokin edellä mainituista resonoi tai herättää kiinnostuksesi, kannattaa lukea eteenpäin. Avaan sinulle asiaa ja kerron sen jälkeen selkeän työkalun, jolla voit

  • löytämään selkeyttä näihin kokemuksiin,
  • saada vastinetta toiveillesi ja
  • oppia käsittelemään johonkin menneeseen tilanteeseen liittyviä tunnekokemuksia niin, että ne eivät tarpeettomasti rasita nykyisiä ihmissuhteitasi.

Miten suhtautua siihen mitä minussa tapahtuu vuorovaikutuksessa?

Olen huomannut, että minulla on karkeasti jaoteltuna kolme vaihtoehtoa siinä, miten suhtautua omiin tunnereaktioihini ihmissuhteissa.

  1. annan itseni kokea tunnereaktion sen tapahtuessa suoraan ja läsnäolevasti, jolloin kyseinen tunnereaktio ei jää odottamaan tilaisuuttaan purkautua ulos ja minun on mahdollista löytää selkeyttä siihen miksi reagoin tällä tavalla
  2. syystä tai toisesta en anna itseni kokea tunnereaktiotani suoraan ja läsnäolevasti, jolloin kyseinen emootionaalinen energia jää sisälleni odottamaan tilaisuuttaan purkautua. Tällöin purkautuminen suurella todennäköisyydellä tapahtuu hallitsemattomasti, eikä minulla ole samalla tavalla mahdollisuutta löytää ymmärrystä siihen mitä oikeastaan koen ja miksi
  3. tiedostaa, että minussa tapahtuu tunnereaktio ja ottaa heti mahdollisuuden tullen hetki sille, että selkeytän mitä minussa oikeastaan tapahtuu suhteessa tähän ihmiseen. Kerron pian sinullekin miten tämä tapahtuu.

Nämä ovat siis valintani, joko kokea se mitä minussa tapahtuu välittömästi tai jälkikäteen, ammentaen hyviä tuloksia tai sivuuttaa se mitä minussa tapahtuu ja saada huonoja tuloksia.

Minun tunnereaktioni kertoo aina minusta

Tämä yksittäinen lause; minun tunnereaktioni kertoo aina minusta, on yksi käytännöllisimmistä lauseista, jonka olen elämässäni kuullut. Ja sen soveltaminen jokaiseen elämäni tilanteeseen on silti haaste. Mitä useammissa tilanteissa olen kykenevä ottamaan vastuun siitä mitä minussa tapahtuu, sitä selkeämpiä ihmissuhteeni ovat. Yhtälailla totta on myös se, että toisen tunnereaktio kertoo aina toisesta. Jotta et ymmärrä sanomaani väärin, minä vaikutan AINA toisiin ihmisiin ja toiset ihmiset minuun. Reaktioni kertovat kuitenkin aina ja poikkeuksetta minusta.

Erotellaan kaksi asiaa toisistaan. Tunne ja tunnereaktio ovat kaksi eri asiaa. Tunnereaktio on aina jotain, jonka yhteydessä tunnet jonkin hieman jännittyvän. Se on henkilökohtainen reaktio siihen mitä tapahtuu ja jos kykenet havainnoimaan reaktioitasi läsnäolevasti, huomaat sen olevan aina hieman voimakkuudeltaan hieman liioiteltu tilanteeseen nähden. Se on myös varmuudella tuttu sinulle entuudestaan, sillä tunnereaktiot ovat aina liitoksissa menneisiiin kokemuksiin.

Tunnereaktion pohja on aina menneisyydessä.

Kun kuljemme jokapäiväisessä elämässämme, kannamme mukanamme loukkaantumisia edellisistä ihmissuhteista, toiseen kohdistuneita toiveita, jotka eivät täyttyneet, surua siitä, että meitä ei nähty tai rakastettu tilanteessa, jossa sitä kaipasimme. Nämä tuoreet tai usein varsin varhaiset kokemukset ovat ne, jotka meissä aktivoituvat tämän päivän päivän tilanteissa. Kun joku ei kuuntele meitä riittävästi työpaikan palaverissa, tilanne koskettaa sitä kohtaa meissä, että meitä ei kuunneltu menneisyydessä.

Tämä menneisyyden kokemus on se, joka kaipaa tulla kuulluksi. Jos vain reagoimme siihen kuvitellen, että kyse on tästä nykypäivän tilanteesta ja pyrimme korjaamaan sen nyt, saatamme saada hetkellisen mielihyvän. Kuljemme kuitenkin ohi mahdollisuudesta saada tämän toistuvan tunnereaktion pohjalla oleva kokemus viimein raukeamaan ja poistumaan kokonaan vuorovaikutussuhteistamme. Tätä raukeamaan auttavaa työkalua avaan sinulle seuraavaksi. Jos haluat oppia tästä taidosta ja puhumistani asioista enemmän, kutsun sinut mukaan myös Kuulluksi tulemisen taito -verkkokurssille.

Työkalu

Tämän harjoituksen tarkoitus on auttaa sinua tulemaan tietoiseksi siitä, millaisia asioita tuot mukanasi vuorovaikutustilanteisiin. Se auttaa ymmärtämään, että sinun kokemuksesi tuossa vuorovaikutussuhteessa on vahvasti sinuun ja historiaasi liittyvä. Samalla se antaa mahdollisuuden elää niitä tunnekokemuksia, jotka liittyvät kyseiseen vuorovaikutukseen. Säännöllisesti harjoitettuna se voi auttaa sinun vuorovaikutukseen tuomiasi menneitä kokemuksia raukeamaan. Se myös auttaa meitä ymmärtämään oman kokemuksemme kautta, että se mitä koemme kyseisessä ihmissuhteessa on jotain omaamme.

Varmista, että olet tilassa, jossa sinulla on 10 minuuttia aikaa olla rauhassa harjoituksen äärellä.

Valitse mielessäsi ihmissuhde, jossa huomaat itsesi kokevan säännöllisesti tiettyjä tunnereaktiota. Tai vaihtoehtoisesti voit valita ihmissuhteen, jossa vastikään huomasit reagoivasi voimakkaasti.

Aseta sitten kaksi tuolia vastakkain, sinulle sopivalta tuntuvalle etäisyydelle toisistaan. Tässä kohtaa voit laittaa kellon soimaan 1o minuutin kuluttua.

Asetu istumaan toiselle tuoleista. Sulje silmäsi hetkeksi ja hengitä kaksi kertaa rauhassa sisään ja ulos, siten, että tunnet oman hengityksesi. Istu sitten noin puolen minuutin verran hiljaa paikallaan, antaen itsesi vain aistia, tuntea ja havaita mitä sinussa tapahtuu juuri nyt.

Avaa rauhassa silmäsi. Kuvittele omalla tavallasi tämän ihmissuhteen toinen osapuoli istumaan vastakkaiselle tuolille. Seuraa uteliaisuudella mitä sinussa tapahtuu. Huomaa, että harjoituksella ei ole mitään erityistä päämäärää.

Sanoita sitten itsellesi ääneen mitä sinussa tapahtuu istuessasi tämän toisen ihmisen kanssa. Tämä ääneen sanottaminen on edellytys sille, että sinussa tapahtuva tulee sinulle aidosti näkyväksi. Kenties huomaat kokevasi itsesi tietynlaiseksi toisen edessä. Tai huomaat kokevasi hänet tietynlaisena. Sanoita nämä huomiot ääneen. Sinussa saattaa myös herätä halu sanoa jotain toiselle. Kokeile sanoa tämä asia ääneen. Huomaa kuitenkin, että harjoituksen ensisijainen tarkoitus ei ole keskustella toisen kanssa. Se on yksi mahdollinen asia, jolle sinussa voi olla tarve. Tärkeintä on kuitenkin olla utelias omasta kokemuksestasi, seurata sen muutoksia ja sanallistaa kokemaasi ääneen.

Jatka tätä havainnoivaa sanoittamista ja läsnäolon harjoittamista kunnes kello soi. Kysy sitten itseltäsi ääneen mitä opit tämän harjoituksen aikana. Vastaa myös äänen.

Menneisyyden raukeaminen

Kyseinen työkalu on minulle käytössä kaikissa merkittävissä ihmissuhteissani. Kun huomaan reagoivani vuorovaikutustilanteessa jollain tapaa, otan hetken aikaa sille, että istutan itsekseni ollessa toisen tuoliin eteeni ja ryhdyn opiskelemaan sitä mitä minussa oikeastaan tapahtuu. Näin pystyn itsenäisesti tuomaan selkeyttä ihmissuhteisiini sen sijaan, että eläisin siellä minulle itsellenikin epäselvien tunnereaktioiden ohjaamana.

Läsnäolevissa ja kypsissä ihmissuhteissa on toisinaan tilaa myös sanoittaa näitä kokemuksia ääneen toiselle. Se on mahdollista sen kautta, että sen osapuolet ja etenkin minä itse olen ymmärrän sen, että omassa kokemuksessani on kyse minusta. Jos olen vielä kypsymätön ja vastuutan lapsenomaisesti läheisiäni siitä mitä koen, tällainen keskustelu on hankalaa. Puurot ja vellit, eli vastuu alueet ovat sekaisin ja sen sijaan, että kantaisin vastuun siitä mitä koen, ojennan sen tavalla tai toiselle toiselle. Tiedät uskoakseni hyvin mistä puhun.

Puhuin tästä asiasta hieman enemmän edellisessä kirjoituksessani, jonka löydät täältä.

Kuten aiemmin mainitsin, olen rakentanut näiden ihmissuhteisiinkin vahvasti vaikuttavien haasteiden ja niissä auttavien taitojen oppimiseen verkkokurssin nimeltä Kuulluksi tulemisen taito. Olet erittäin tervetullut mukaan sinne. Jos et jostain syystä pääse mukaan, ehdotan, että otat mainitsemani harjoituksen käyttöön ja hankit ymmärrystä siihen kuinka merkittävästä työkalusta on kyse. Kurssin taidot ovat mielestäni sellaisia, että ne kuuluisi opettaa jo peruskoulussa. Jos olet samaa mieltä ja läheisesi hyöytyisivät tästä kirjoituksesta, laita se ihmeessä jakoon Facebookissa.

Kiitän siitä, että näet vaivaa viisastuaksesi tämänkin kirjoituksen sisältöä tunnustellessa.

Lue lisää:

Kuulluksi tulemisen taito -verkkokurssi

Tietoisuustaidot, toinen askel aikuiseen rakkauteen

Juoksen luoksenne ja näen, että olette kaatuneet rappusissa. Olette molemmat itkuisia ja hädissään. Et pysty juuri liikkumaan koska johonkin sattuu. Samalla pidät huolta tytöstäsi joka on pahasti säikähtänyt ja hädissään tilanteesta.

Katson silmiisi ja tunnun jäätyvän paikalleen. Viha, katkeruus ja toive siitä, että en olisi olemassa, niitä näen silmissäsi. Tunnut ajattelevan, että viimeistään nyt sinulle on selvää, ettet halua minua osaksi perhettänne. Pidät minua säälittävänä koska en osaa edes auttaa. Toivot, että en olisi siellä. Näen mielessäni sen mielikuvan kuinka aamulla hyvin kohteliaasti sanomme hyvästit. ”Olihan tämä tiedossa”, mieleni sanoo ja alkaa jo kovettua jotta isku ei tuntuisi niin pahalta.

”Herätys Aaro. Jumankauta, herätys! Kato mitä tässä oikeasti tapahtuu.” Suljen silmäni,  ja hengitän pari kertaa syvään. Rentoudun ja annan tietoisuuteni laajentua. Onneksi jokin sisälläni tiesi, että se mitä näen, tunnen ja koen ei aina ole totta.

Kokemani on aina totta minulle. Se ei silti aina perustu todenmukaisiin havaintoihin tai tulkintaan.

Toinen askel rakkauteen ovat tietoisuustaidot. Ellen olisi harjoittanut taitojani, olisin ehkä ollut sokea sille mitä näin kun avasin silmäni. Tämän ihmisen silmät katsoivat minua rakastavasti. Niissä näkyi hätä ja epävarmuus koska hän oli kaatunut tyttärensä kanssa rappusissa eikä hän tiennyt miksi hänen oli vaikea liikkua. Hänellä oli huoli tyttärestä ja hän tunsi kipua. Häntä myös pelotti se, että katosin omaan painajaiseeni ja sulkeuduin täysin koko tilanteelta. Näin silmissä sanat ”auta minua, jooko, mulla pelottaa”.

Muistan ajatelleeni sitä kuinka monissa elämän tilanteissa en ole ollut läsnä itselleni tai muille koska olen hukkunut omaan kokemukseeni. Omiin tulkintoihini, reaktioihini, tarinaan ja pelkoihin. Kuinka olen epäonnistunut antamaan rakkauden viittä osaa; huomiota, hyväksyntää, arvostusta, hellyyttä ja vapautta.

Tietoisuustaidot ovat edellytys rakkaudelle. Ilman kykyä itsereflektioon, olemme reaktioidemme ohjaamia. Emme pysty ottamaan vastaan tai antamaan. Meidän täytyy osata rentoutua tietoisuuden neutraaliuteen ja sydämen hiljaisen äänen ääreen sekä katsoa mitä oikeasti tapahtuu. Usein myös päästää irti toiveesta ymmärtää ja kysyä. Joskus vain katsoa ja odottaa, että todellisuus paljastuu.

Tietoisuustaitoihin kuuluvat muunmuassa:

  • kyky aistia kehonsa tuntemukset
  • kyky tuntea tunteensa
  • kyky havaita mielensä toiminta ja ymmärtää ajatusten olevan ajatuksia

Niin keho, tunteet kuin mielikin elävät tahdostamme riippumatonta elämää. Ne toimivat pääosin automaatiolla ja luovat elämäämme toisinaan esteitä rakkaudelle ja tietoiselle toiminnalle. Mitä hyväksyvämmin ja neutraalimmin pystymme tarkastelemaan itseä ja ulkomaailmaa, sitä rakastavampia voimme olla. Tiellä aikuiseen rakkauteen joudut lupaamaan itsellesi seuraavat asiat:

– Tiedostan, että ajatukset eivät ole totta ja pyrin katsomaan ja kysymään mitä oikeasti tapahtuu. Lupaan myös tarkastella mitä ajatukset kertovat persoonastani. Sisällytän elämääni jonkinlaista meditaatio ja/tai mindfulness harjoitusta.

  • Tiedostan, että tunteet syntyvät sisäisen tulkinnan kautta ja otan vastuun tunteistani ja kysyn miksi tunnen näin.
  • Ymmärrän, että tunteet kertovat minusta, eivät ulkomaailmasta. (huomaa ero aistikokemuksen ja tunteen välillä).
  • Otan aikaa avoimelle tuntemiselle ja tunteiden jakamiselle. Hengitän tunteitani.
  • Lupaan kuunnella kehoa ja sen viisautta. Tiedostan myös sen kyvyn jännittyä suojaamaan minua ja pyrin rentoutumaan kun en ole oikeasti vaarassa.
  • Kehoni reagoi ajatuksiin sekä tunteisiin ja kokiessani vaaraa palaan kohtiin 1 ja 2.
  • Harjoitan kehotietoisuutta lisäävää liikuntaa, esimerkiksi joogaa.

Kun rentoudun syvälle tietoisuuden ja hiljaisuuden syleilyyn, avaudun elämälle ja sen rakastavalle luonteelle. Mitä laajemmin avaudun ja päästän irti, sitä kaukaisemmalta tuntuu kokemus erillisen minuuden olemassaolosta. Sitä syvemmin olen yhtä elämän kanssa. Tällöin tiedän mitä rakkaus on. Sen muotoja ihmisen elämässä ovat huomio, hyväksyntä, arvostus, hellyys ja vapaus.

”Oletko valmis siihen, että sinut pyyhitään, poistetaan peruutetaan ja tehdään tyhjäksi? Jos et ole, et koskaan muutu oikeasti.” – D. H Lawrence

(kirjassa Kuinka olla aikuinen ihmissuhteissa, Basam Books 2012)
Lyhyesti:

Jos haluat rakastaa, kehitä tietoisuustaitojasi. Hiljenny tarkkailemaan mielen ja kehon toimintaa. Vietä aikaa tunteidesi kanssa ja opi ymmärtämään niitä – ystävysty niiden kanssa. Kuuntele kehosi viestejä ja kommunikoi sen kanssa.

Syvennä yhteyttäsi tietoisuuteen ja anna sen synnyttää sinussa luottamusta elämän kantavuuteen.

Älä ota sitä vakavasti! Hyväksy oma kokemuksesi mutta ota siihen pilke silmäkulmassa etäisyyttä. Anna asioiden olla ja katso mitä tapahtuu.

***

Tutustu tästä myös pitämiini parisuhde -viikonloppuihin.

Kirje naiselle – Lue tämä, jotta muistaisit arvostaa itseäsi

Tiedätkö nainen, että sinussa on paljon sellaista, jota maailma kaipaisi? Tiedätkö, että sinussa on paljon sellaista, mikä vastaa siihen kaipaukseen, jota tunnet sisälläsi? Sinussa on jotain sellaista, mitä kenessäkään toisessa ei ole.

Vaikka tuntisit olosi kuinka heikoksi tahansa, olet kaikkea muuta kuin sitä. Sinussa on paitsi ulospäin suuntautuva voima, myös voimaa kannatella omia sisäisiä tapahtumiasi. Olet kaikkea sitä mitä voit kuvitella saavasi mieheltä, tai keneltäkään toiselta.

Joku voisi saada sinusta vahvan, viisaan, moniulotteisen, inspiroivan ja jatkuvasti muutosta luovan kumppanin, jos ikinä sellaista päätät haluta. Sinusta löytyy myös välittävä, koko maailmaa syleilevä ja pyyteettömään rakkauteen sekä palvelemiseen kykenevä puoli. En tarkoita palvelijaa, joka alistuu, koska ei kykene parempaan, tai on riippuvainen toisia huonomman roolistaan, vaan naista joka on niin vahva, että hän kykenee käärimään hihat ylös, kun on aika tehdä jotain, jonka sydän kertoo oikeaksi.

Herkkyydessäsi on jotain sellaista, jota mies voi vain ihailla. Sinussa on viisautta joka herättää luonnostaan kunnioitusta. Sinun ei tarvitse sitoa tai sitoutua peloista syntyviin sopimuksiin, sillä tiedät, että oikeat ihmiset tai ihminen tulee luoksesi kun vain olet se joka olet. On ilo saada jakaa aikaa kanssasi silloin ja siten kun se on sinulle mahdollista. Kuka tahansa olisi kiitollinen saadessaan rinnalleen kaltaisesi naisen.

Sinulle on olemassa monta sopivaa kumppania. Kyse on enemmänkin siitä kenet valitset ja kuka tuntuu sydämessäsi juuri silloin siltä, että hän tukee läsnäolollaan sinun kasvua itseksesi, siksi joksi olet tulossa. Siitä, kuka on se jota haluat tukea kasvussa, olemalla rehellinen oma itsesi hänen edessään. Aikuiseksi naiseksi kasvaessasi olet ymmärtänyt, että pikkutyttönä tarvitsit isääsi ja ulkopuolista tukea. Kasvaessasi aikuiseksi, olet hyväksynyt nämä tarpeet ja sen myötä oppinut kannattelemaan itse itseäsi.

Tiedän, että pohjimmiltaan sinulle on tärkeintä yhteys itseesi ja korkeimpaan, vaikka et olisi vielä uskaltanut sitä tunnistaa. Lopulta kaikessa on kyse sinusta ja luojastasi, me muut olemme parhaimmillaankin vain matkakumppaneitasi.

Lopulta toisista luopuminen ja matkaaminen sinun luoksesi on se joka tuo sinulle oikean matkakumppanin, jos se on sinulle vielä silloin merkityksellistä.

Miehenä toivon, että näkisit tämän potentiaalin itsessäsi. Uskaltaisit aloittaa tutkimusmatkan kohti tätä kaikkea ja itsenäistyä aidolla tavalla. Uskaltaisit katsoa, millä verukkeilla pidättelet itseäsi kasvamasta naiseksi. Millä kaikin tavoin piilottelet pienen tytön haavojasi, sen sijaan, että pitäisit tuota tyttöä kädestä. Antaisit hänelle tukesi, jotta hän voisi kasvaa osaksi sinua.

Toivon, ettet yrittäisi olla aikuinen nainen. Vahva, herkkä ja voimakas, sillä siitä sanoissani ei ole kysymys. Mikään sinun todellisessa olemuksessasi ei vaadi yrittämistä. Vahvuutesi, herkkyytesi ja voimasi ovat aitoudessasi. Olemisessa. Siinä, että antaudut olemaan sitä kuka olet. Antaudut kääntämään huomiosi sisäänpäin ja pienin askelin tutustut siihen ihmeeseen, joka olet sisälläsi.

Rohkaisen sinua tuntemaan suuttumuksesi ja kokemaan oman seksuaalisuutesi. Juuri sellaisina kuin ne ovat. Jos kehityksesi niiden kanssa jäi kesken, koska sinun piti olla valmis liian aikaisin tai temperamenttisi ei annettu kasvaa, antaisit itsesi tutustua niihin juuri siitä kohtaa, mihin jäit.

Että ottaisit aikaa tutustuaksesi sinuun. Kohtaisit kipeät ja herkät paikat itsessäsi. Tunnistaisit viisautesi. Antaisit sydämesi avautua ja tarvittaessa särkyäkin, herkkyyttäsi kunnioittaen. Antaisit itsesi olla tulinen ja tumma, kirkas sekä iloinen, sillä kaikki tuo mahtuu sinuun. Valo ja varjo kaikissa sävyissään ovat sinussa syviä ja tärkeitä.

Toivon sinulle voimaa lakata näyttelemästä roolia, joka sinulle on annettu tai jota olet tarvinnut. Luopuisit antamasta vastuun ja voimasi toisille ja omistaisit ne. Näkisit, ettet sinä ole heikko.

Että luottaisit itseesi ja elämään. Olisit itsesi, mitä se juuri nyt onkaan. Suostuisit tuntemaan oman kaipuusi ja kipusi niin syvästi, että lopulta löytäisit voiman itsestäsi. Niin syvältä, ettei sinun tarvitsisi enää etsiä sitä toisesta. Silloin, jos se sinun matkaasi kuuluu, elämä voisi antaa sinulle sen matkakumppanin, joka on arvoisesi. Joka on aloittanut oman matkansa itseensä ja luopunut lapsen kaipuusta vanhempien ulkoista apua kohtaan. Sillä silloin elämässäsi on tilaa tällaiselle, kun olet ottanut omat askeleesi kohti omaa voimaasi. Kun sinä arvostat itseäsi ja olet oma itsesi, se joka arvostaa itseään ja on oma itsensä, tunnistaa sinut.

Toisinaan tämä tärkeä matka lähemmäs itseä voi kestää vuosia. Se on matka jonka suurin osa meistä jättää tekemättä koska olemme oppineet hakemaan tarvitsemaamme maailmasta. Matka jolle useilla ei ole kärsivällisyyttä tai uskallusta. Matka jolla saat sen mistä luovut, kuten Tommy Hellsten joskus totesi.

Rukoilen niin omasta kuin toisten puolesta, että uskaltaisimme päästää irti ja kohdata sen mitä sisältämme nousee. Ja jonain päivänä, kun olemme siihen valmiita, voisimme aloittaa ihmissuhteemme toisenlaiselta pohjalta. Sellaisesta kohdasta, jossa olemme jo oppineet arvostamaan itseämme ja laittamaan etusijalle sen, mikä on sydämessämme oikeasti totta ja hyväksi. Silloin kaksi totuutta kohtaa toisensa ja syntyy jotain vielä todellisempaa.

Uskon, että kuulet sen mitä kirjoitan sinulle. Kun haluat oppia antamaan itsellesi sen huomion, jonka ansaitset, ota askel sitä kohti tulemalla mukaan Kuulluksi tulemisen taito -verkkokurssille.

(Artikkeli on julkaistu alunperin Hidastaelämää -sivustolla)