Oli aika jolloin olit viaton – mutta miten palata tähän viattomuuteen?

Olet varmasti kuullut tarinan Aatamista ja Eevasta. En tiedä ovatko tarinan henkilöt todellisia tai onko tähän kysymykseen tarpeen vastata. Tarinalla on jotain opetettavaa meille joka tapauksessa.

Aatamin ja Eevan tarina kertoo viattomuudesta, jossa jokainen meistä on elänyt kerran. Tilasta, johon voimme myös halutessamme palata.

Muistanet, että paratiisissa, joka kuvaa sitä luonnollista tilaa, jossa olimme kehityksemme varhaisissa vaiheissa, oli kaksi puuta. Hyvän ja pahan tiedon puu.

Hyvän tiedon puu on se elämä, josta ammennamme ollessamme kosketuksisssa itseemme. Jokainen meistä on kuitenkin tietämättään valinnut syödä myös ja ennen kaikkea pahan tiedon puusta.

Ymmärrämme mitä pahan tiedon puulla tarkoitetaan kun katsomme mitä Aatamille ja Eevalle tapahtui kun he söivät tästä puusta. Yhtäkkiä maailma ei enää ollut paratiisimainen, luotettava ja kaunis paikka. Asiat saivat toisenlaisia merkityksiä pahan tiedon myötä.

Jokin asia oli hyvä, toinen oli paha. Jokin asia itsessä oli hyvä ja toinen oli paha. Syntyi käsitys siitä, että toiset olivat jotakin muuta kuin me itse. Itseään oli suojeltava ja luontokin muuttui joksikin, jota pelätä sen sijaan, että kaikki olisi osa yhtä ja samaa elämää.

Tämä sama asia tapahtuu jokaiselle meistä varhaisina kehitysvuosinamme. Siirrymme viattomasta olemisesta tilaan, jossa hahmoitamme maailmaa ja itsemme  ympäristöstä omaksuttujen käsitysten perusteella. Näin menetämme elämän ja itsemme sellaisena kuin se aidosti on.

Oli aika, jolloin sinä luotit itseesi vailla kysymyksiä siitä mikä sinussa on hyvää tai pahaa. Aika, jolloin rakkaus ei ollut valinta tai seuraus siitä, että jokin tuntuu hyvältä tai koit toimivasi rakastettavalla tavalla. Rakastit kaikkea ja ilmensit kaikkea itsessäsi luonnollisesti. Oli myös aika, jolloin kaikki sinussa ja ympärilläsi oli arvokasta.

Näin ei kuitenkaan enää ole. Sen sijaan, että luottaisit kaikkeen sinussa ja elämässäsi, suojaudut ja säätelet sitä mitä olet. Sen sijaan, että rakastaisit ja nauttisit itsestäsi, yrität olla jotain ja arvostelet asioita niin itsessäsi kuin ulkopuolellasi. Sen sijaan, että kokisit arvostusta sinun ainutlaatuista olemassaoloasi ja elossa eloa kohtaan, arvotat asioita oppimasi mukaan.

Kun seuraat omaa käytöstäsi, tunteitasi ja ajatuksiasi, on ilmiselvää, että se mitä Aatamin ja Eevan tarinassa kutsutaan pahan tiedon puuksi, on ottanut vallan sinusta. Pahan tiedon puussa asui myös olento nimeltä valheiden prinssi. Tämä valheiden prinssi ei ole mikään muu kuin mielessäsi asuva ääni, joka kertoo sinulle siitä mikä sinussa on huonoa, tuomittavaa ja väärin. Yhtälailla se kertoo sinulle mikä on parempaa ja tavoiteltavaa.

Tämä ääni estää sinua nauttimasta sinusta ja elämästäsi. Löytämästä itseäsi ja ainutlaatuista mahdollisuuttasi kokea elämä sellaisena kuin se on. Se pitää sinua etäällä elämän puusta, eli itsestäsi.

Paluu viattomuuteen voi tapahtua sen kautta, että ryhdyt katsomaan itseäsi ja heräät siihen tosiasiaan, että yrität, puutut siihen mitä koet, arvostelet, häpeät ja syyllistät itseäsi. Jos olet rehellinen, huomaat, ettei sinulle ole tilaa kaiken tämän toiminnan keskellä.

Kun tunnistat nämä tapahtumat, jotka ovat oppimiesi käsitysten ja sinussa asuvan valheiden prinssin toimintaa, voit valita toisin. Voit valita antaa sinulle tilan olla. Voit valita luottaa siihen mitä on, rakastaa sitä mitä on ja arvostaa sitä mitä on. Itsestäsi, kokemaasi ja elämääsi. Näin vapaudut tiedon ja valheiden prinssin otteesta.

Sinulla on oikeus kokea elämä ja itsesi jälleen sen viattomuuden silmin, josta käsin kerran katsoit maailmaa. Maailma itsessään hyötyisi tällaisista ihmisistä.

Mikäli haluat palata viattomuuteen, rakastamalla, arvostamalla ja luottamalla itseesi, kutsun sinut mukaan Paluu viattomuuteen -retriitille.

Aikuinen rakkaus rakentuu vain luottamukselle

En tiedä tuleeko hän koskaan haluamaan lisää lapsia. Tai haluaako hän muuttaa kanssani ulkomaille. Ja entä hänen exänsä, suostuuko hän tyttären ulkomaille lähtöön kun ehkä sitä haluamme? Miten hän sopii kaikkiin tulevaisuuden unelmiini? Entä jos hän muuttaa mielensä asioista joissa kuvittelen meidän ajattelevan samoin? Tai entä jos minä muutun?

Tämä kirjoitus päättää kuusiosaisen kirjoitussarjan johdantoineen. Aiemmat askeleet aikuiseen rakkauteen ovat olleet itsensä rakastaminen, tietoisuustaitojen kehittäminen, rehellisyys ja sitoutuminen. Näiden askeleiden jälkeen on otettava vielä yksi luottamuksen täyteinen harppaus kohti tuntematonta.

Ajattelinpa rakkautta ihmissuhteiden kantavana voimana tai universaalina elämänvoimana, on selvää, että kukaan meistä ei ymmärrä sen perimmäistä luonnetta tai tarkoitusta. Sillä on aina oma suuntansa ja se ammentaa (on) viisautta joka on yksilöä suurempaa. Rakkaus ja rakastaminen vaativat minulta aina uskallusta. Se kysyy haluanko rakastaa, tarjoaa kätensä ja kuiskaa ”luota”.

Kaikilla tasoillaan ja kaikissa merkityksissään,
rakkaus on ja edellyttää osakseen luottamusta.

Luota elämään

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että luotan elämään. Avaudun sille ja katson elämäni asioita jatapahtumia siitä näkökulmasta, miten ne voivat tukea rakkautta minussa.

Mitä ikinä elämä tuokaan eteeni, tapahtuu syystä. Jos en aina usko tähän, uskon siihen, että voin antaa asialle merkityksen ja käyttää jokaista tapahtumaa kasvaakseni, avautuakseni ja rakastaakseni – ketä tai mitä sitten valitsenkaan rakastavani.

Kun luotan elämään, otan sen lahjat vastaan kuin aikidon harjoittaja. Pehmeästi ja sen voimaan ja liikkeeseen mukautuen. Sen jälkeen kysyn sydämeltäni mitä nyt? Mihin ohjaan tämän kokemuksen voiman? Miten muutan sen rakkaudeksi?

Miten sitten myönnymme elämän tosiseikoille? Osoittamalla rakkauden viittä perustekijää tietoisesti. Kun vain todistamme sitä, mitä on, annamme huomiota muutoksille ja loppumiselle, toteutumattomille suunnitelmille, epäoikeudenmukaisuudelle, kärsimyksille, satunnaiselle petollisuudelle. Hyväksymmekaiken sen osana ihmiselämän kirjoa. Arvostamme kaikkea uskomalla, että tapahtuneesta on hyötyä kehityksemme kannalta. Katsomme hellästi sitä, mitä on ja on ollut. Annamme tapahtumille ja ihmisille vapauden olla sellaisia kuin ne ovat. – D. Richo

Luota tähän hetkeen

En voi tietää huomisesta ja yrittäessäni kurkoittaa tästä hetkestä sinne, menetän yhteyden siihen viisauteen mikä on tässä hetkessä. Se mikä tapahtuu nyt on olennaista ja oikein. Ollessani rehellinen tälle hetkelle, kuljen kohti parasta huomista.

Rakastan myös tässä hetkessä, tietäen, että joskus rakkauden liitto päättyy. Se on vain ajan kysymys. Luotan siihen, että se on oikein koska se on totta tässä hetkessä. Katson häntä silmiin ja näen pelkojeni, odotusteni ja ajatusteni sijaan sen kauniin ihmisen joka on edessäni juuri nyt.

Kyvyttömyys nähdä kuinka elämämme sopivat yhteen pelottaa minua hetkittäin. Mutta päätän suhtautua haasteisiin asioina jotka ratkaistaan kun ne ovat tässä.

Luottamus on pelotonta rakkauden päästämistä sisään ja puutteiden käsittelyä. Se on aikuisen ihmisen jännittävä tehtävä – D. Richo

Luota toiseen ihmiseen ja ihmisyyteen

Sanotaan, että elämä on meissä jokaisessa ja me olemme osa sitä. Se, että luotan elämään, tarkoittaa myös luottamista sinuun ja minuun.

En tiedä miksi asiat tapahtuvat. Miksi sinä tai minä elämme, muutumme ja toimimme kuten toimimme. En ymmärrä ihmisyyden monimutkaisuutta, sen loputonta muutosta, palkintoja tai haasteita. Luotan kuitenkin siihen, että kaiken meissä ja kauttamme tapahtuvan on tarkoitus kasvattaa, auttaa meitä selviämään ja hoitamaan oman tehtävämme täällä.

Hetkin on vaikea nähdä toisen ihmisen toimintojen taakse ja ymmärtää niiden taustalla oleva hyvyys ja ihmisyys. On vaikeaa olla ottamatta henkilökohtaisesti ja luottaa, että asiat menevät oikein ja meissä tapahtuva palvelee lopulta meitä molempia.

Luottamus on keskeinen peruspilari siinä aikuisessa rakkaudessa josta David Richo puhuu kirjassaan Kuinka olla aikuinen ihmissuhteissa (Basam Books 2012).

Kaikenlaisia tunteita suvaitseva rakkaus on ihmissuhteen kantava ja liikkeelle paneva voima. Sellaisessa suhteessa viha on normaali ja satunnainen reaktio, joka ei syrjäytä rakkautta. Siihen ei pysty mikään. – D. Richo

Ihmiset eivät ole rakastavia ja uskollisia koko ajan, mutta meidän ei tarvitse kostaa vaan voimme toimia rakastavasti ja uskollisesti ja olla menettämättä uskoamme toisiin. – D. Richo

Luota itseen

Itseeni luottaminen tarkoittaa sitä, että luotan omiin arvioihini tilanteista. Luotan sydämen ääneen ja siihen, että kuuntelemalla itseäni toimin oikein ja rakkauden tukemana.

Sisältäni, keskeltä hiljaisuutta, löydän syvimmän Itseni. Sen joka ohjaa minut toimimaan tavalla jota Buddhalaiset kutsuvat Right Action. Luotan minussa olevan elämän kuunteluun.

Itseensä luottaminen on vaikeaa silloin kun kehoni ja mieleni ovat väsyneitä, aliravittuja sekä vailla tukea. Kun pidän huolta kehostani ja annan itselleni rakkauden viittä perustekijää; huomiota, hyväksyntää, arvostusta, hellyyttä ja vapautta, alan vahvistua ja minusta tulee itselleni jälleen ihminen johon voin luottaa.

Lyhyesti:

  • luottamus on edellytys rakkaudelle
  • on tärkeää luottaa elämään, tähän hetkeen, toisiin ihmisiin/ihmisyyteen sekä itseen
  • luottamus on yksi rakkauden peruspilareista ja sen puute johtaa rakkaudettomuuteen
  • aikuinen rakkaus on arkinen nimitys todelliselle rakkaudelle. Todellinen rakkaus on elämän tahto tai elämä itsessään ja rakastaminen on elämän kanssa linjassa olemista. Rakastaminen on elämistä.

Päätän sarjan seuraaviin kirjan sanoihin.

Elämän tosiseikkoja ovat nämä: kaikki muuttuu ja päättyy; elämä ei aina ole oikeudenmukaista; kasvun hinta on kärsimys; asiat eivät aina mene suunnitelmien mukaisesti; ihmiset eivät aina ole uskollisia ja rakastavia. Olemassaolon ehtojen hyväksyminen tarkoittaa ennen kaikkea oman haavoittuvuutensa myöntämistä. Kun lakkaa odottamasta erivapautta näistä ehdoista, on valmis rakastamaan. – D. Richt

***

Tule kumppanisi kanssa harjoittelemaan askeleita aikuiseen rakkauteen järjestämälleni parisuhde -viikonlopulle. Olisi mukava jakaa teille suhdetta ja teitä tukevia työkaluja.